12. loka, 2015

Pirteitä pakkasaamuja

Viime viikon aikana oli pirteitä pakkasaamuja, niin että aamun valjetessa pellot olivat hopeisen pakkaskuuran kuoruttamia. Enimmillään pakkasta oli täällä meilläkin, Saimaan-Luonterin saaressa, -2,9 astetta. Olin todella iloinen, että ehdin viedä vielä upeasti kukkivat pelargoniat vanhaan tupaan talvehtimaan, ja uskoin sääennusteita. Lisäksi monena päivänä oli sangen virkeä pohjoistuuli, niin ettei yön aikana jäätynyt vesiämpärin pinta ehtinyt sulaa.

Viikolla olikin mainioita treenejä.
Tosca jaksoi työnnellä kettua ja kerran onnistui yllättämään ketun niin, että ei ollut paljoa ajettavaa jäljessä, koska kettu eteníkin hyvin suoraviivaisesti ilman ylimääräisiä lenkkejä ja suuntasi lähimpää louhikkopesää kohti. Toscan haukkutiheys oli 90-100 haukkua/minuutti. Onneksi ehdittiin Tosca saamaan kiinni läheltä pesää, ettei mennyt kaikkine tutkaliiveineen alle.

Nuoriso-osasto, Nyyti ja Nicki, pääsivät torstaina runsaamman jänökannan toivossa naapuriseuraan vierailemaan. Ajatus oli myöskin saada mahdollisesti kaato/kaadot, mikäli kunnon ajot saadaan.
Kyllähän tytöt tykitti. Nicki sai pupun ylös pellon laidasta ja ajo eteni niin nopeasti, ettei sen suunnan passimies ollut ehtinyt passipaikalle. Pupu jatkoi siitä tietä pitkin, joten Nicki jouduttiin kytkemään.
Nyytin maasto oli hyvin vaihtelevaa metsää, niin pinnan muodostukseltaan kuin metsän laadunkin suhteen. Noin puolen tunnin haun jälkeen pamahti ja ihan todella äänestä vaan voi päätellä, että Nyyti sai elämänsä ekan persstratin. Passimiehet olivat paikoillaan kannaksella, mutta pupetin päättikin käyttää rantakaislikkon laitaa pakoreittinään. Arton ei auttanut muu kuin antaa periksi, liian pitkään matkaan ei kannata ampua, ja ihailla vaan pupun puikkelehtivaa menoa.
Hieno päivä oli ja mukavasti tilanteita sekä koirille eka kunnon pakkasaamu.
Suuret kiitokset !!!

Kuvassa Nyyti ja Nicki pentuna 2014/8