1. marras, 2013

Tapahtumarikasta aikaa

Siinä määrin on elämä ollut tapahtumarikasta, että blogin päivityskin jäi väliin, mutta tässä nyt sitten vähän yhteenvetoa.

 

 P-pentue ehti toissapäivänä täyttää 4 kuukautta ja molemmat ovat edelleen touhukkaita vekaroita. Pennut totuttelevat metsäluontoon, sen hajuihin ja ääniin sekä tuntumaan tassujen alla, kun välillä mennään varvikossa, sammalikossa tai jäkäläisillä kallioilla.

Olin eilen aamusta Nyytin kanssa metsälenkillä ja kotia lähestyessä huomasin meidän omalla metsäautotiellä ilveksen ulosteet, siististi oli peittänyt kuin kissa, mutta vaan isompaa "jöötiä". Nyyti huomasi myös sen ja kävi nuuskuttelemassa. N.50 metrin päässä ko. paikasta Nyyti veti aluksi ilmavainulla nenä pystyssä ja jatkoi sitten maavainuisesti ja jälkitarkasti, oletan, tutkimaan jälkiä, edeten niin kauniisti rengastaen. Jatko meni kuin oppikirjoista, rengastus jatkui laajempaa kehää tarkasti haistellen. Epäilen, että ilves oli liikkunut myös tuolla rengastetulla alueella ja paikka on vain 100 m kotiovestamme. Onneksi Anttolan rhy:n alueelle saimme edes yhden ilveksen kaatoluvan, kun niitä piisaa.

 

Tiistaina Liina-mumsa (Peltolammen Eveliina), yli 12 vuotta, kunnostautui, vaikka onkin eläkeläinen, ja ajeli kettua niin että saatiin kaato. Vanha konkari osaa ottaa vähenevistä kaadoista kaiken ilon irti, kun sitä ei pahemmin estelty, sai kettu kunnon muokkauksen. Reipas mumsake :D

 

Keskivikkona satrttasimme Toscan kanssa aamuvarhaisella kohti Suonenjokea ja Toscan ekaa ajokoetta. Tyynin mielin ajelin aamun vähitellen valottuessa enkä kummemmin ladannut paineita Toscalle enkä itselleni. Kuitenkin toivorikkaana.

No päivä oli hyvin tapahtumarikas ja siihen sisältyi useita riistakontakteja, myös sellaisia joita en todellakaan ollut kuvitellut saati sitten toivonut. Ensimmäistä hakuerää oli kulunut 45 min. ja Tosca oli jo jonkun aikaa herätellyt, kun yhtäkkiä kuuluu uskomaton meteli. Sinne vaan juosten ja perillä oli Tosca mittelemässä karvaturpa supin kanssa. Tosca ei ole koskaan aiemmin puuttunut supiin. No se on kohtuuton häiriö, jolloin koira kiinni ja siirrytään toiseen maastoon, kuten teimmekin. Muuten supi pääsi hengestään. 

Uudessa maastossa jatkettiin hakua lähes tunti ja sama tosi harmillinen tilanne uusiutui. Supi oli vaan todella iso ja pääsi karkuun koiraa kiinniotettaessa. Ja ei kun koira kiinni ja uuteen maastoon. Sieltä Tosca sai ylös rusakon, joka tietenkin puotteli menemään tietä pitkin isolle asfalttitielle, jossa juuri samaisena päivänä oli meneillään lähes yhtämittainen sementtiautojen "ralli". Vähänkö tuli kiire juosta perään, kun auto noin puolen tunnin kävelymatkan päässä. Onneksi koiralle tuli hukka, ja se ei mennyt sementtiautojen alle.

Sitten siirryttiin uuteen maastoon ja alkoi toisen erän haku ja hakuminuutteja ei ollut paljon jäljellä. Niin sitten reilun kaksikymmenminuutisen aikana saatiin  kaurisajo, joka oli Toscan ensimmäinen. Ajo olisi varmaan jatkunut ties kuinka kauan, mutta ajokokeen enimmäisaika 6 tuntia tuli täyteen, ja Tosca oli otettava kiinni. Tosca ehti ajaa 20 min. kaurista.             Kyllä jäi vähän kaivelemaan nuo supien aiheuttamat ylimääräiset kuviot ja siirtymät, jotka veivät yhteensä koeaikaa yli tunnin. Sille reilulle tunnille olis ollu kiva kuunnella railakasta ajoa.