13. touko, 2013

Mahatautia

Toscalla alkoi torstai-iltana vatsaoireilu oksantamisella, jota en pahemmin noteerannut, kun tiineyden alussa koirakin voi oksennella. Mutta perjantaina tuli lisäksi raju ripuli ja sitä hoidettiin Canicurilla, Nutrisal-liuoksella sekä vatsan ja suoliston bakteerikantaa tasapainottavalla Inupect fortella. Oireilu jatkui ilman oksentelua launtaina, mutta saimme nesteytettyä koiraa kuitenkin kohtuu hyvin n.800-900ml. Mutta su aamulla oli lähdettävä päivystävälle eläinlääkärille, kun oireet eivät helpottaneet vaan päinvastoin. Ell laitoi Toscan nesteytystippaan ja määräsi suolistoantibioottikuurin, joka rauhoittaisi vatsaa ja suolistoa. Lääke on todettu turvalliseksi myös tiineille koirille. Lääkitys oli ilmeisen sopiva, kun Tosca oli jo illalla huomattavasti virkeämpi. Toscan paraneminen on edistynyt hyvin.

Mutta tänään aamupäivälenkillä jouduin harmikseni toteamaan, että Caralla on sama ongelma, ripuli ja verta ulosteessa. Samalta seisomalta soitin omalle eläinlääkärillemme ja nyt Cara saa samaa suolistoantibioottia.

Tämän tyyppiset vatsaongelmat johtuvat todennäköisesti ja useimmiten jostain sopimattomasta, mitä koira on syönyt eikä ne yleensä tartu. Mutta mäykkylaumassamme yhden koiran pöpö voi siirtyä myös toiselle monessa eri tilanteessa. Koirien normaalikäytös on nuolla toisen peräpäätä tai oksennus "hyödynnetään" jos oksentaja ei sitä itse syö, toiset koirat voivat tehdä sen. Vaikka Tosca-Pimpula pidettiin perjantaista lähtien erillään muista ja ulkoilutettiin myös ihan eri alueella kuin muut, näin voi vaan tapahtua.

Toivottavsti "sairastupaamme" ei tule uusia potilaita.